lauantai 9. joulukuuta 2017

Menneitä aikoja

On tietenkin luonnollista, että tämä puoli blogista jää tälleen talvella vähän vähemmälle käytölle. Muutamia asioita kuitenkin joita olen käynyt läpi tässä viime aikoina. Liityin Facebookissa Suomen perhoset - Butterflies and Moths of Finland nimiseen ryhmään jossa inspistä ensi kesän tekemisille ja perhoskuvaamiselle on tullut ihan hirveästi. Myös joitakin kuvia perhosista olen uskaltanut sinne postailla ja ainakin yksi kuvaamistani hopeatäpläperhosista on siellä tunnistettu. Lisäksi taisin "kohdata" siellä Kaisaniemen puutarhassa olleen kanssakuvaajan myös! :) Orvokkihopeatäplä, Argynnis aglaja. Alempi kuva samasta perhosesta. Näiden tunnistaminen ylipäätänsä on minusta hyvin vaikeata, tämmöset hopeatäpläperhoset tunnistetaankin enimmäkseen alapuolen perusteella. Siksi kait minä tätä vaaniskelinkin niin pitkään siellä ja koitin saada kuvaa joka suunnasta. Kuvasin useita eri yksilöitä ja koitin näin jälkeenpäin katsoa siipivaurioiden perusteella montako siellä oli mutta en sitten tainnut laittaa sitä minnekään ylös. Aika suuri osa päiväperhosista on jäänyt minulta näkemättä useana vuonna peräjälkeen, varmaankin koska loma ajat on viime vuosina painottuneet sinne elo-syyskuun vaiheelle. Viime kesä oli kuulemma perhosten suhteen aika huono, mutta siitäkin huolimatta ovat kanssa havainnoitsijat kuvanneet mitä hienoimpia lajeja. Ensi kesänä aion saada lomaa hieman myös heinäkuulle jotta ehtisin ehkäpä myös Kainuussa saada pari kuvaa siellä aikasemmin lentävistä lajeista.

Myös täällä kotopuolessa tulee varmaan ulkoiltua perhosten merkeissä enemmän esimerkiksi viikonloppuisin. Toivottavasti ainakin. Sain aikaiseksi joululahjaksi kaksi uutta perhoskirjaa, Suomen ja euroopan päiväperhoset sekä Päiväperhoset Suomen luonnossa ja erityisesti jälkimmäinen on ilahduttanut minua suuresti. Tästä päiväperhoset Suomen luonnossa kirjasta löytyy aikasempi painos jota olen ahkerasti selannut vanhempieni luona ja tähän uudempaan 2012 laitokseen on päivitetty levinneisyys alueita. Suomen ja euroopan päiväperhoset kirjaan olen tutustunut vasta vähän, siinä on paljon sellaisia lajeja joita tuskin tulen koskaan näkemään, ne kun ovat niitä euroopan lajeja jotka eivät välttämättä tänne eksy. Kumpikin kirja vaikuttaa hyviltä, toista aion pitää kesällä mukana ulkoillessa koska kahta ei kannata kuljetella. Kuvia voi sitten kuitenkin katsella jälkeenpäin ja tunnistaa lajit kun ehtii.

2 kommenttia:

  1. Kun muksut olivat pieniä, niin me käytiin useasti kirjastossa katselemassa luontokirjoja. Se oli jännää aikaa olla mökillä, etsiä, tutkia ja oppia. Nuorin jopa halusi sellaisen purkin missä oli kannessa suurennuslasi. Perhosia ei kyllä kiinni otettu, mutta maassa kävelevät ötökät joutui varovasti purkkiin. Ja sitten takaisin luontoon.
    Oi, ihanat kirjat nuo uudet perhoskirjat! Kivaa lukemista ja nauttimista kylminä talvipäivinä! Ja hauskaa että löysit ryhmän missä löytyy inspiraatiota!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen lapsena lukenut ja katsellut luontokirjoja. :) Hyödyllistä tekemistä lapsille, ötököiden tarkkailu ja ehkäpä jopa ylöskirjaaminen mitä on löytynyt. Hauskaa puuhaa myös vanhemmille olen huomannut. :)
      Eikös ole ihanat kirjat! Todella inspiroiva ryhmä, ja mielettömän hienoja kuvia perhosista ja jopa toukista. On niillä hauskoja nimiäkin kuten vaikkapa villakarvajalka. Tämä naurattaa minua aina. :D

      Poista