tiistai 31. heinäkuuta 2018

Kesälomaa ja perhosbaarin vaaniskelua Sotkamossa

Seuraavaksi olikin sitten aika matkustaa minun vanhempieni luokse. Osa kesälomasta menee siellä aina enempi tai vähempi työhommissa, mutta nyt olin kyllä silti ihan tyytyväinen kun työksi jäi lähinnä punaherukoiden kerääminen. En minä työtä pelekää, tehtävä on kun se tule kohdalle, enkä haluaisi ajatella omien vanhempien tekevän niin paljon töitä vaikka siellä korpikuusen kannon alla ovatkin päättäneet asua. Mieluusti sitä on avuksi mutta onhan se kiva jos voi välillä lomalla lomailla eikä vaan tehdä töitä. Sielläkin nysväsin perhosbaarin heti aluksi. Sekoittelin jälleen halpaa punaviiniä, siirappia, fariinisokeria ja mössösin banaania päälle. Johonkin sekoitukseen tuli myös vanhaa kuusenkerkkäsiirappiakin jota äitillä oli jemmassa. Täälläkin huomasin kuinka pirusti niitä ampiaisia sitten alkaa tulla kun niitä vaan tahtoo tulla. En varmaan kuvannut pahimpia ampiaishetkiä kummastakaan paikasta. Toinen baari tuli pihapiirin talon ja aitan väliin ja toinen kauemmas vanhan ladon eteen anopinkuljetuslaatikon päälle. Yhdistän tähän viimeiseen heinäkuun postaukseen kaikki loput heinäkuun kuvat sillä lajit ovat enimmäkseen samoja mitä aikaisemminkin on nähty vaikka ne "parhaat" kuvat on aina yhtä vaikea valita.

Tästä tuli tällainen baari. Iso rikkinäinen ruukku alle ja siellä on pari kiveä painona. Pari lautasta lisäksi ja sitä evästä imeytettynä tommosiin vaahtomuovisieniin. Näissä nyt oli se ongelma jonka totesin aikasemminkin, että ne vetää amppareita puoleensa... kuin sienet. Yllätys oli suurenmoinen kun amiraaliperhonen - Vanessa atalanta tuli heti baarin antimille.

torstai 26. heinäkuuta 2018

Perhosbaaria ja mökkeilyä Ristiinassa

Sain luvan laittaa perhosbaarin pystyyn appivanhempien pihaan. Sekoittelin sopivassa suhteessa halpaa punaviiniä ja fariinisokeria, sain siihen päälle vielä vanhaa kärttyisää banaania. Ikävä kyllä se houkutteli pois lähdettyämme runsaasti ampiaisia jolloin appi päätti pistää stopin moiselle toiminnalle ja baarillinen amppareita sai ämpärin päälleen ja kuumassa säässä tuli varmaan aika paljon marinoituja amppareita. Silloin en vielä ollut hoksannut sitä verkkojuttua josta joku vinkkasi FB ryhmässä myöhemmin. Baareista lisää myöhemmin, saattaisin tehdä jonkinlaisen pienen ohjeen mitä voi kokeilla.

Olihan anopin puutarhassa paljon kauniita kukkia jotka varmasti houkuttelivat erinäisiä perhosiakin...



sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Porvarinlahden pururadalla

Tätä edellisenä viikonloppuna käytiin Haltiassa katselemassa perhosia, siellä oli enimmäkseen sitruunaperhosia, pari rähjäistä lauhaiipijää ja nokkosperhosta. Mukava reissu oli sekin, mutta en viitsi laittaa niistä samoista naamoista kuvia vaikka tykkäänkin toistaa niitä samoja aiheita. Siellä näin jonkin isomman tumman perhosen lentävän tielle ja sitten pois, se jäi harmittamaan mikä se sitten olikaan. En saanut kuvaa enkä nähnyt itse varmasti mikä se oli. Joka tapauksessa, jo viime kesänä perinteeksi muodostui suunnata viikonloppuisin jonnekin havaitsemaan perhosia, Vuosaaren huipun ja Porvarinlahden välinen pururata osoittautui mainioksi paikaksi siihen toimintaan. Mukavaa lähteä jo heti aamusta liikkeelle, siskonikin oli kylässä joten tarpeeksi vesipulloja ja evästä mukaan.

Pikkukultasiipi - Lycaena phlaeas - Small Copper. Tämä oli toinen pikkukultasiipi jonka olen koskaan nähnyt eikä se suostunut esittelemään päällisiipiään.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Perhosia ja erikoinen mustarastas Oittaalla

Viime kesänä vietettiin aika paljon aikaa kavereiden luona Espoossa. Siellä on kivaa maaseutua, kaverit asuu pienessä vuokratalossa ja ympärillä on peltoa ja luontoa. Käytiin kävelemässä sitä tuttua pellonreunaa ja hevosen polkua. Lähitallien asukkaat kulkevat sitä polkua mutta kummallista kyllä, me ei niihin törmätty. Kaippa se tuo ystävätär tietää milloin ne siellä liikkuu niin uskalsi meitä sinne viedä.
Tämä jäi selvittämättä, mikähän mittari lieneekään. Se kökötti talon läheisellä pellonreunalla eikä sitä paljoa kiinnostanut minun värkkäilyt.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Nokkosia ja ohdakkeita Oittaalla

Koko kesänä en ollut nähnyt kuin vilauksen yhdestä nokkosperhosesta töihin mennessä alkukeväällä. Se oli harmittanut minua pitkään koska kuka nyt ei tykkäisi värikkäästä nokkosperhosesta! Mentiin sitten kylään Oittaan suuntaan ja siellä perunamaan laitamilla oli paljon päivänkakkaroita tai peltosauniota (itse en niitä erota toisistaan) joilla lepatteli iloisesti nokkosperhonen! Siitäpä sainkin useita kivoja kuvia.

Nokkosperhonen - Nymphalis urticae - Small Tortoiseshell. Pieni huomautus nimestä, latinankielinen nimi riippuu hieman mistä lähteestä olen sen hakenut. Dick Forsmanin ja Olli Vesikon kirja Päiväperhoset Suomen Luonnossa on vanhempi (2012) päivitetty laitos kuin Kimmo Silvosen ym. Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja (2014). Tässä tarkastin nimen jälkimmäisestä ja huomasin päivityksen nimessä. Parhaiten kuulema saa tietoa menemällä Laji.fi:n etsimään vaikka suomenkielisellä nimellä.

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Voimalinjat, pururata ja satunnainen bussipysäkki matkalla Porvooseen

Viime kesänä tehtiin hurjasti pieniä reissuja, melkein joka viikonloppu oltiin jossain kuvaamassa ja etsiskelemässä josko löytyisi jotain mitä ei oltu aikaisemmin nähty. Tämä päivä jäi mieleen hieman sateisena. Ajeltiin kuitenkin Porvarinlahdelle ja käveltiin pururataa pitkin voimalinjoille ja hetken mielijohteesta Vanhaa Porvoontietä Porvooseen. Matkalla tiirailtiin sopivia pysäkkejä ja levennyksiä joiden laidalla saattoi olla hieman kukkia. Ihan hyvä reissu ja kaksi uutta lajia.



Tämä sinisiipi naaras voisi olla ketosinisiipi - Plebeius idas - Idas Blue. Tästä useampikin kuva, mielestäni nuo iridisoidut siivet on niin kauniit! Mattapintaista öljyä tumman järviveden pinnalla...



tiistai 26. kesäkuuta 2018

Koivukylän aarimaiden reunamilla

Muuan kesäilta työpäivän jälkeen lähdettiin katselemaan aarimaiden reunamia Koivukylässä. Itse en ollut koskaan käynyt siellä mutta miehen perhe on aikanaan asunut Koivukylässä ja siellä on ilmeisesti ollut tuollainen maapläntti perheellä. Paljon siellä olikin istutuksia ja immeisiä hoitamassa palstojaan. En ehkä olisi yksinään uskaltanut katselemaan mutta ei niitä ihmisiä tuntunut kiinnostavan mitä me siellä etsittiin, kaippa ne sitten huomasivat, että ötököiden jäljillä ollaan.

Lauhahiipijä - Thymelicus lineola - Essex Skipper. Niinkuin kaikki lajit olivat varhaisia niin kyllä oli lauhahiipijäkin ja sitä oli paljon!

sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Juhannusviikonloppu osa 2

Täytyy postailla nämä vanhemmat kuvat ensiksi, juhannuksesta saa näin helposti kaksikin postausta koska kävimme joka päivä jossain päin kuvailemassa. Taas tarttui kuviin sellaisia lajeja joita ei oltu nähty aikasemmin. Muutoin kuvaaminen on jäänyt hieman vähälle kuumien säiden vuoksi. Perhosetkin tuppaa päivän kuumimpina tunteina piiloutumaan, näin on tullut huomattua. Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Ajelimme autolla etsimään hyvää perhospaikkaa kun huomasimme valoisan risteyksen metsän reunassa, paikalla näytti lentelevän hyvin perhosia ja etenkin suurehko hopeatäpläperhonen vei huomiomme. Tilaa oli myös hyvin parkkeerata auto jolloin se ei ollut muiden kulkijoiden tiellä.
  Ketohopeatäplä - Argynnis adippe ruusuruoholla. Etusiivistä voi nähdä selvästi kaksi paksuuntunutta koirasjuovaa joka on kuulemma tämän lajin hyvä tunnusmerkki. Alapinnasta en tainnut saada kuvaa. Tätä ruusuruohoa kasvoi tässä paikalla runsaasti.

Juhannusviikonloppu osa 1

Ei näissä näköjään pysy mukana lainkaan. On ollut niin paljon kaikenlaista menoa ja viimein tämä helle, joten ei ole edes jaksanut ajatella blogin päivittämistä ja istumista jossian muualla kuin tuulettimen alla. Ollaan käyty paljon havainnoimassa perhosia, eikä pettymyksiltäkään ole vältytty. Toisinaan löytyy perhosia ja toisinaan ei, joskus se iso perhonen ei sitten pysähdykkään vaan häviää pellon yli metsikön suojiin... No joo, ainahan tämä on tämmöstä. On ollut joka tapauksessa jo mielettömän hieno ensimäinen havaintokesä joka alkoi jo huhti-toukokuussa kunnon pörinällä. Kuvat on ajalta 22. - 24.6.

Näistä kukista en tosiaan tiedä mitä ne on mutta paljon olen niitä nähnyt, ilmeisesti erinäiset kimalaisetkin tykkää niistä. :)

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Hopeatäpliä ja sinisiipiä

.. ja aika paljon muutakin kuin noita otsikossa olevia. Perhosia on ollut hyvin liikkeellä vaikka nyt viime päivinä onkin satanut. Nämä kuvat on viikonlopulta 16. - 17.6. Aika on mennyt enimmäkseen ulkosalla ja töissä joten nämä kuvat tulevat hyvin paljon jälkijunassa. Edellisen blogipostauksen jälkeen on käyty joka viikonloppu jossain havainnoimassa perhosia, muita ötököitä ja elukoita.


Ensiksi kiipesimme kalliolle katselemaan josko löytyisi ritaria, sisiliskoja siellä näkyi kyllä ensimmäiseksi. Saimme odottaa aika pitkään ennenkuin ritari suvaitsi suoda meille hetkisen seuraansa.

torstai 14. kesäkuuta 2018

Voimalinjojen alla Mustavuoressa

Mustavuoren suojelualueen laitamilla on voimalinjan alla hyvä polku jota pitkin talsia havainnoimaan perhosia. Voimalinjan aluspolku on alkuosastaan mukavan leveä, mutta kapenee loppua kohti. Polku loppuu jonkun peltoon ja emme lähteneet selvittämään mistä sen mahdollisesti kiertää ympäri tai voiko sitä ylipäätänsä kiertää sieltä pellon kautta.

Kuvat on otettu 10.6, mutta ainahan nämä minun kuvat tulee näin jälkijunassa. On ollut muussa elämässä vähän kiireitä ja perhostelemaan ehtii silloin kun ehtii.
Tämä lienee pursuhopeatäplä, lennähti suoraan eteeni tiellä kun olimme kävelemässä parkkipaikalta (väärään suuntaan) kohti voimalinjoja. Tämän jälkeen vähän matkaa käveltyämme tulimme siihen tulokseen, että ollaan menossa väärään suuntaan, joten eikun takaisin ja risteyksestä eri suuntaan taas. Onneksemme ei kestänytkään kauaa kunnes pääsimme voimalinjojen jäljille.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Ritareita onko heitä

Kävimme miehen kanssa pienellä ritariperhosen etsintäretkellä. Saimme muutama viikko sitten toisella retkellä vinkin, että ritariperhonen asustelee erään mäen päällä lintutornin läheisyydessä ja sinnepä sitten päätimme mennä. Tässä ensiksi muutama kuva tuolta kahden viikon takaiselta reissulta ja pari muutakin, koska löysin pari itselleni ihan uutta lajia. Ensiksi toinen uusista lajeista. Tämä on pikkukultasiipi, Lycaena phlaeas. Töihin mennessäni näin bussipysäkiltä tien toisella puolella (sillä puolella mistä olin juuri kävellyt tien yli) jonkin pienen perhosen lentelyä. Seurasin sitä pari päivää ja sitten päätin mennä aikasemmin pysäkille, josko minulla olisi tuuria nähdä se pieni perhonen. Ja olihan minulla! Tuuria matkassa vaikka vain yksi kuva onnistui, sen verran vikkelä on tämä pikkuinen.

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Iltaviikon perhoset

Vuorotyötä tehdessä jää aamut ennen iltavuoroa monesti hieman tyngiksi tai ne tuntuvat muuten sellaisilta, ettei mitään oikein viitsisi aloittaa koska ei tiedä saako projektia vietyä kerralla loppuun asti. Viime viikolla minulla oli tosi hyvä viikko perhoskuvailujen suhteen, sillä mieheni oli kotona myös samaan aikaan aamuisin osan viikkoa ja lähdimme yhdessä hieman havainnoitsemaan perhosia. Kävimme tuossa lähellä Slåttmossenin suo alueella ja Vaaralan hiekkakuopilla. Nämä alueet ovat mielenkiintoisia eläimistöiltään ja siellä on paljon kaikenlaisia perhosia ja lintuja. Huomasin sen jo viime vuonna bussipysäkillä töihin menevää bussia odotellessani, perhosia lensi usein ohitse metsään päin. Viikonloppuna menin kaverini kanssa Vallisaareen ja vielä itsekseni pikaisen mutkan Kaisaniemessä pienen suo ja hiekkakuoppareissun jälkeen.
Tämä neitoperhonen lenteli hiekkakuopan reunamilla. Neitoperhonen - Aglais io.

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Perhoskausi 2018 avattu!

No niin! Nyt on sitten kuvallakin korkattu tämän vuoden perhoskausi. Näin pari viikkoa sitten ensimmäisen nokkosperhosen bussin ikkunasta kehä kolmosella. Siitä ei tietenkään ole kuvaa koska olin bussin sisällä, mutta eilen sain pari kuvaa lähimaastossa lentävistä sitruunaperhosista ja tänään näin ensimmäiset koivutyttöperhoset. :) Ensiksi kuitenkin kuva touhukkaasta västäräkistä.



perjantai 2. maaliskuuta 2018

Tynkä loma ja pikkulintuja

Niin se vaan on, että vaikka VR välillä tarkottaa Venaa Rauhassa niin kyllä se useimmiten silti vielä päätepysäkille asti vie vaikka laukutkin jäis puolimatkaan. Tällä kertaa se oli auto joka rupesi piiputtamaan jo alkumatkasta ja loma jäi ikävällä tavalla kesken. Ensi kerralla luotan julkisiin kulkuneuvoihin talvisaikaan enkä edes ajattele lähteväni autolla! Tai ehkäpä lentäen menee paremmin, vaikka pakkasellakin. Joka tapauksessa, talviloma on vielä menossa. :)

Lomalla Kainuussa koitin tarkkailla pikkulintuja ja ehkäpä jopa hieman totuttaa niitä olemassaolooni. Hömötiaiset ja talitiaiset alkoivat jo näyttääkin tottumisen tai sietämisen merkkejä, mutta sitten pitikin jo lähteä kotimatkalle... Alkumatkasta näin anoppilan lintulaudalla viherpeipon, josta en tietenkään saanut kunnon kuvaa ikkunan läpitsekään.
Komian näköinen on tämä, harmi etten saanut kuvaa sivusta niin olisi näkynyt se mainio keltainen siipijuova. 

perjantai 2. helmikuuta 2018

Päivämatka Joensuuhun - jatko-osa

Jostain kumman syystä tietokoneeni ei halunnut lukea kaikkia tiedostoja muistikortilta aikasemmin joten muutamia kivoja kuvia jäi näkemättä. Esimerkiksi tämä aikasemmin seinän vieressä mököttävä kiinanlehtisiipi - Kallima inachus rikkinäisen siipensä kanssa siivet avoinna. Tiesin että jossain oli siitä kuva jossa on siivet auki ja löytyihän sekin!

Kaikki tuolla tieteellisellä nimellä löytyneet kuvat olivat sinisen hohtoisesta perhosesta joten ehkä tämä on joko eri laji tai sitten valon pitäisi osua oikeassa kulmassa siipiin tai jotain muuta. Jonkinlainen lehtisiipinen se on joka tapauksessa! Näin kaunis se on myös siivet auki.

Mayataivaansiipi - Morpho peleides.


Vihersormisiipi - Siproeta stelenes.

torstai 18. tammikuuta 2018

Päiväretkellä Joensuun Botaniassa - 3

Botaniassa on useita puita jotka tuottaa hedelmää ja osalla oli nytkin satoa tulollaan. Kaki hedelmä puu. En muista lukeneeni mistään kuka nämä hedelmät käyttää, todennäköisesti ne menevät Botanian hyväksi johonkin hyötykäyttöön. Ehkäpä perhoset saavat jotain maisteltavaa. :D

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Päiväretkellä Joensuun Botaniassa - 2

Perhoset tulevat Botaniaan koteloissaan Stratfordista Englannista ja kuoriutuvat sitten parin päivän tai viikon päästä, ei voi koskaan tietää kuinka pian ne päättävät sieltä ulos tulla. Morpho polyphemus - maitotaivaansiipi, tämä oli kuoriutunut kotelostaan varmaan tuona samana lauantaina mutta ei ollut rohkeutta lähteä sieltä kotelon vierestä nyhjäilemästä. Täytyy ihmetellä kuinka pieneen alaan ne ovatkaan tuolla kotelossaan pakkautuneet. Tuosta pienestä vihreästä se on selkeästi tullut ulos! Vau, melkoinen suoritus. Morpho peleides - mayataivaansiipi, kuten kuvasta näkyy tälläkin yksilöllä on nuo kauniin siniset siivet. Valo tekee kuvasta tosi omituisen värisen mielestäni.

tiistai 16. tammikuuta 2018

Päiväretkellä Joensuun Botaniassa

Kävimme miekkosen kanssa Joensuun Botaniassa pienellä visiitillä lauantaina 13.1.2018. Matkaan lähdetiin jo perjantaina ja oltiin yökunnissa sukulaisilla. Lauantaina aikaisin ajeltiin kohti Joensuuta ja autokyyti saatiin ihan ovelle asti. Olimme perillä hieman ennen puoltapäivää ja jäimme Botanian vieraiksi melkein sulkemisaikaan asti. Olisi hyvä tietää miten sinne pääsee julkisilla, jos pääsee. Huomasin ainakin yhden bussin kulkevan melko lähellä joten varmaan sinne jotenkin pääsisi ilman autoakin. Kenties Joensuun linja-autoasemalta? Joka tapauksessa, Botania näyttäisi Google mapsin mukaan sijaitsevan muutaman kilometrin päässä (arvio, ei tieto) linja-autoasemalta. Kesällä kävely sinne tuskin tuottaisi ongelmia mutta pakkasella repullinen kuvaustavaraa mukana ei ehkä ole ihan niin hauska matka.

Kuvausvälineistä: Meillä oli mukana Nikonin D5100 kamera (vai sanotaanko runko?) ja siihen Sigma 150mm F2.8 APO Macro, Nikon Macro AF-S Micro Nikkor 40mm F/2.8G sekä Sigma 17-50mm F2.8 EX DC OS (tämä vastaa lähinnä kittilinssiä kuulemma, empä minä itse näistä niinkään ymmärrä). Lisäksi miehelläni on uudempi Nikonin D7500 kameran runko (tämä pitänee vielä tarkistaa, voin muistaa väärinkin). Vaihtelimme kameroita, muistikortteja ja objektiiveja koko kuvauksen ajan. Omaan vanhaan kameran D5100 runkoon tuo ensimmäinen objektiivi ei sopinut aivan täydellisesti vaan se jotenkin tärähteli aina kuvatessa, focus ei siis välttämättä ollut siinä mihin sen olin mielestäni laittanut mutta silti sain ihan onnistuneita kuvia. Meillä oli mukana myös monopodit (yksijalkainen jalusta) kummallekin kameralle mutta siellä käytäntö osoitti ettei ne oikeastaan olleet kovin käteviä perhosia kuvatessa. Täytyy reagoida nopeasti ja enimmäkseen semmonen monopodi on vaan tiellä. Ostettiin tälle matkalle myös vara-akut ja isommat muistikortit.

Ensimmäisenä Botaniassa on vastassa aulatila, jossa on pieni kahvila alue ja muutama erillinen kokous huone joista toisessa oli tällä kertaa esillä Viljami Roivaksen avarelleja ja akryylimaalauksia perhosista ja vitriinejä joissa oli perhosia esillä. Nämä ovat siis silleen siivet auki kauniisti levitettyinä jotta yksityiskohdat ovat varmasti nähtävissä ja yksi vitriini muille ötököille. Siellä on myös pienehkö naulakkotila johon voi takkinsa jättää. Repun ja kameralaukun otimme tietenkin mukaan. Aulasta ostetaan sisäänpääsyliput, meille työssäkäyville ne maksoivat 9€ per nassu, ihan kohtuullinen hinta minusta. Harmillisesti en ottanut yleiskuvia juuri lainkaan, vaan keskityin enemmänkin makrokuviin milloin mistäkin kohteesta johtuen osaksi siitä, että kamerassani oli tuo ensiksi mainittu Sigma. Juuso, Botanian kultatöyhtökakadu. Sitä sai hieman houkutella keskustelemaan, mutta kyllä sieltä alkaa juttua tulla kun tarpeeksi kekustelee. Hieman mitäkuuluuta, naksutusta ja joitakin hävyttömyyksiäkin. Juuso ojenteli jalkaansa häkin aukoista mutta siihen ei uskalla tarttua, eikä suositella muillekaan, arvaamattomia ovat kakadujen tiet. :D Onnistuin jotenkin hillitsemään itseni ja jopa kävelin ja otin kuvia muistakin huoneista matkalla trooppiseen perhoshuoneeseen. Nämä pienet kasvit kelluivat jonkinlaisen vesialtaan päällä.