tiistai 31. heinäkuuta 2018

Kesälomaa ja perhosbaarin vaaniskelua Sotkamossa

Seuraavaksi olikin sitten aika matkustaa minun vanhempieni luokse. Osa kesälomasta menee siellä aina enempi tai vähempi työhommissa, mutta nyt olin kyllä silti ihan tyytyväinen kun työksi jäi lähinnä punaherukoiden kerääminen. En minä työtä pelekää, tehtävä on kun se tule kohdalle, enkä haluaisi ajatella omien vanhempien tekevän niin paljon töitä vaikka siellä korpikuusen kannon alla ovatkin päättäneet asua. Mieluusti sitä on avuksi mutta onhan se kiva jos voi välillä lomalla lomailla eikä vaan tehdä töitä. Sielläkin nysväsin perhosbaarin heti aluksi. Sekoittelin jälleen halpaa punaviiniä, siirappia, fariinisokeria ja mössösin banaania päälle. Johonkin sekoitukseen tuli myös vanhaa kuusenkerkkäsiirappiakin jota äitillä oli jemmassa. Täälläkin huomasin kuinka pirusti niitä ampiaisia sitten alkaa tulla kun niitä vaan tahtoo tulla. En varmaan kuvannut pahimpia ampiaishetkiä kummastakaan paikasta. Toinen baari tuli pihapiirin talon ja aitan väliin ja toinen kauemmas vanhan ladon eteen anopinkuljetuslaatikon päälle. Yhdistän tähän viimeiseen heinäkuun postaukseen kaikki loput heinäkuun kuvat sillä lajit ovat enimmäkseen samoja mitä aikaisemminkin on nähty vaikka ne "parhaat" kuvat on aina yhtä vaikea valita.

Tästä tuli tällainen baari. Iso rikkinäinen ruukku alle ja siellä on pari kiveä painona. Pari lautasta lisäksi ja sitä evästä imeytettynä tommosiin vaahtomuovisieniin. Näissä nyt oli se ongelma jonka totesin aikasemminkin, että ne vetää amppareita puoleensa... kuin sienet. Yllätys oli suurenmoinen kun amiraaliperhonen - Vanessa atalanta tuli heti baarin antimille.

torstai 26. heinäkuuta 2018

Perhosbaaria ja mökkeilyä Ristiinassa

Sain luvan laittaa perhosbaarin pystyyn appivanhempien pihaan. Sekoittelin sopivassa suhteessa halpaa punaviiniä ja fariinisokeria, sain siihen päälle vielä vanhaa kärttyisää banaania. Ikävä kyllä se houkutteli pois lähdettyämme runsaasti ampiaisia jolloin appi päätti pistää stopin moiselle toiminnalle ja baarillinen amppareita sai ämpärin päälleen ja kuumassa säässä tuli varmaan aika paljon marinoituja amppareita. Silloin en vielä ollut hoksannut sitä verkkojuttua josta joku vinkkasi FB ryhmässä myöhemmin. Baareista lisää myöhemmin, saattaisin tehdä jonkinlaisen pienen ohjeen mitä voi kokeilla.

Olihan anopin puutarhassa paljon kauniita kukkia jotka varmasti houkuttelivat erinäisiä perhosiakin...



sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Porvarinlahden pururadalla

Tätä edellisenä viikonloppuna käytiin Haltiassa katselemassa perhosia, siellä oli enimmäkseen sitruunaperhosia, pari rähjäistä lauhaiipijää ja nokkosperhosta. Mukava reissu oli sekin, mutta en viitsi laittaa niistä samoista naamoista kuvia vaikka tykkäänkin toistaa niitä samoja aiheita. Siellä näin jonkin isomman tumman perhosen lentävän tielle ja sitten pois, se jäi harmittamaan mikä se sitten olikaan. En saanut kuvaa enkä nähnyt itse varmasti mikä se oli. Joka tapauksessa, jo viime kesänä perinteeksi muodostui suunnata viikonloppuisin jonnekin havaitsemaan perhosia, Vuosaaren huipun ja Porvarinlahden välinen pururata osoittautui mainioksi paikaksi siihen toimintaan. Mukavaa lähteä jo heti aamusta liikkeelle, siskonikin oli kylässä joten tarpeeksi vesipulloja ja evästä mukaan.

Pikkukultasiipi - Lycaena phlaeas - Small Copper. Tämä oli toinen pikkukultasiipi jonka olen koskaan nähnyt eikä se suostunut esittelemään päällisiipiään.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Perhosia ja erikoinen mustarastas Oittaalla

Viime kesänä vietettiin aika paljon aikaa kavereiden luona Espoossa. Siellä on kivaa maaseutua, kaverit asuu pienessä vuokratalossa ja ympärillä on peltoa ja luontoa. Käytiin kävelemässä sitä tuttua pellonreunaa ja hevosen polkua. Lähitallien asukkaat kulkevat sitä polkua mutta kummallista kyllä, me ei niihin törmätty. Kaippa se tuo ystävätär tietää milloin ne siellä liikkuu niin uskalsi meitä sinne viedä.
Tämä jäi selvittämättä, mikähän mittari lieneekään. Se kökötti talon läheisellä pellonreunalla eikä sitä paljoa kiinnostanut minun värkkäilyt.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Nokkosia ja ohdakkeita Oittaalla

Koko kesänä en ollut nähnyt kuin vilauksen yhdestä nokkosperhosesta töihin mennessä alkukeväällä. Se oli harmittanut minua pitkään koska kuka nyt ei tykkäisi värikkäästä nokkosperhosesta! Mentiin sitten kylään Oittaan suuntaan ja siellä perunamaan laitamilla oli paljon päivänkakkaroita tai peltosauniota (itse en niitä erota toisistaan) joilla lepatteli iloisesti nokkosperhonen! Siitäpä sainkin useita kivoja kuvia.

Nokkosperhonen - Nymphalis urticae - Small Tortoiseshell. Pieni huomautus nimestä, latinankielinen nimi riippuu hieman mistä lähteestä olen sen hakenut. Dick Forsmanin ja Olli Vesikon kirja Päiväperhoset Suomen Luonnossa on vanhempi (2012) päivitetty laitos kuin Kimmo Silvosen ym. Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja (2014). Tässä tarkastin nimen jälkimmäisestä ja huomasin päivityksen nimessä. Parhaiten kuulema saa tietoa menemällä Laji.fi:n etsimään vaikka suomenkielisellä nimellä.

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Voimalinjat, pururata ja satunnainen bussipysäkki matkalla Porvooseen

Viime kesänä tehtiin hurjasti pieniä reissuja, melkein joka viikonloppu oltiin jossain kuvaamassa ja etsiskelemässä josko löytyisi jotain mitä ei oltu aikaisemmin nähty. Tämä päivä jäi mieleen hieman sateisena. Ajeltiin kuitenkin Porvarinlahdelle ja käveltiin pururataa pitkin voimalinjoille ja hetken mielijohteesta Vanhaa Porvoontietä Porvooseen. Matkalla tiirailtiin sopivia pysäkkejä ja levennyksiä joiden laidalla saattoi olla hieman kukkia. Ihan hyvä reissu ja kaksi uutta lajia.



Tämä sinisiipi naaras voisi olla ketosinisiipi - Plebeius idas - Idas Blue. Tästä useampikin kuva, mielestäni nuo iridisoidut siivet on niin kauniit! Mattapintaista öljyä tumman järviveden pinnalla...



tiistai 26. kesäkuuta 2018

Koivukylän aarimaiden reunamilla

Muuan kesäilta työpäivän jälkeen lähdettiin katselemaan aarimaiden reunamia Koivukylässä. Itse en ollut koskaan käynyt siellä mutta miehen perhe on aikanaan asunut Koivukylässä ja siellä on ilmeisesti ollut tuollainen maapläntti perheellä. Paljon siellä olikin istutuksia ja immeisiä hoitamassa palstojaan. En ehkä olisi yksinään uskaltanut katselemaan mutta ei niitä ihmisiä tuntunut kiinnostavan mitä me siellä etsittiin, kaippa ne sitten huomasivat, että ötököiden jäljillä ollaan.

Lauhahiipijä - Thymelicus lineola - Essex Skipper. Niinkuin kaikki lajit olivat varhaisia niin kyllä oli lauhahiipijäkin ja sitä oli paljon!